16 prosenttia vastanneista seuroista epäili kustannusten nousevan harrastuksen esteeksi joillekin harrastajille.
Kyselyllä selvitettiin
seurajohdon asenteita
Kyselylomake lähetettiin 198 seuran edustajalle. Piirien toiminnanjohtajat valitsivat ositetun otannan mukaisen määrän aktiivisesti toimivia seuroja. Valtakunnalliseksi vastausprosentiksi tuli 71 ja kaikkien piirien vastausprosentti oli vähintään 50.
- Kyselylomakkeen avulla tasa-arvovaliokunta halusi selvittää seurajohdon asenteita erilaisiin liikunnanharrastajiin, joten kyseessä on ensisijaisesti asennetutkimus, sanoo selvityksen tehnyt Saija Borodavkin.
Suomessa on eniten tutkittu sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta Uotilan mukaan TUL:n teettämä selvitys käsittelee sellaisiakin tasa-arvon osioita, joita ei ole tutkittu.
- Tämä selvitys on hyvä väline TUL:n tasa-arvovaliokunnan jatkotyölle. Saija Borodavkinin mielestä jatkossa pitäisi selvittää liikunnanharrastajien kokemuksia. Tähän mennessä on selvitetty TUL:n sekä sen piirien ja seurojen tasa-arvoisuutt, Uotila sanoo.
Naiset ja miehet eivät
vielä ole tasa-arvoisia
Selvityksessä tarkasteltiin seksuaalista, taloudellista ja etnistä tasa-arvoa, sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoa sekä liikunnan erityisryhmien tasa-arvoa. Maahanmuuttajat harrastivat liikuntaa useassa vastanneessa seurassa. Borodavkinin mukaan haasteena on kieliongelmista selviäminen, mutta maahanmuuttajille ei myöskään ole tarjolla omia etnisiä harrasteryhmiä.
- 62 prosentissa seuroista jäsenistössä on maahanmuuttajia. Suur-Helsingin piirin seuroista 94 prosentissa toimii maahanmuuttajia, Borodavkin sanoo.
Suomessa on kaikesta hyvästä kehityksestä huolimatta edelleen sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Uotilan mukaan erityisesti naisten osuutta päätöksenteossa olisi edelleen lisättävä.
- Ikäryhmien tasa-arvoisuuden osalta suurin epäkohta on nuorten vähäinen osallistuminen päätöksentekoon. Noin kolmanneksessa seuroista nuoret eivät ota osaa päätöksentekoon, Uotila sanoo.
Parannettavaa löytyy myös erityisryhmien osalta: suurin osa seuroista on varsin passiivisia. Taustalla on ohjauksellisten ja taloudellisten voimavarojen riittämättömyys.
Seurojen edustajilta kysyttiin myös seksuaalivähemmistöistä. Yksittäisten seurojen vastaukset olivat avoimen syrjiviä, mutta suurin osa vastaajista suhtautuu kuitenkin avoimesti seksuaalivähemmistöjen toimintaan seuroissa.
Alla olevista linkeistä pääset tasa-arvoselvityksen laajaan tekstiosioon, powerpointesitykseen, valtiosihteeri Marcus Rantalan alustukseen sekä vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään alustukseen.
Tasa-arvoselvitys
Tasa-arvoselvityksen powerpointesitys
Marcus Rantala: Hallituksen pyrkimykset liikunnan ja tasa-arvon näkökulmasta
Johanna Suurpää: Syrjintä ja liikuntasektori
