Sirpa Paatero jatkaa TUL:n puheenjohtajana
Suomen Työväen Urheiluliitto TUL:n puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Sirpa Paatero. Paatero valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle TUL:n liittokokouksessa Mikkelissä. 
Myös varapuheenjohtajien nimet pysyvät samoina. TUL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Kari Uotila ja toisena varapuheenjohtajana Antti Vuolanne. Puheenjohtajistokolmikko on kansanedustajia.
TUL:n valtuuston puheenjohtajaksi valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle Arto Seppälä. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Jukka Ukkola, mutta toinen varapuheenjohtaja vaihtui. Leena Mankkisen tilalle valittiin Sirkka-Liisa Kähärä.
VALINNAT VUOSILLE 2010-2013
Hallituksen puheenjohtaja
Sirpa Paatero, Kymenlaakso
Hallituksen 1. varapuheenjohtaja
Kari Uotila, Suur-Helsinki 
Hallituksen 2. varapuheenjohtaja
Antti Vuolanne, Satakunta
Hallituksen jäsenet:
Kirsti Kirveennummi-Artiola, Varsinais-Suomi
Heikki Mäkinen, Keski-Suomi
Sirpa Niskala, Lappi
Anu Rajajärvi, Uusimaa
Matti Semi, Savo
Henry Toivari, Varsinais-Suomi
Pirjo Urpilainen, Pohjanmaa
Esko Vatanen, Tampere
Tilintarkastajat:
Martti Haapakoski HTM
Pasi Puranen KHT
Heidi Vierros KHT
Varalla:
Outi Hieta KHT
Jukka Rajala KHT
Heikki Ruosteenoja KHT
Valtuusto:
Valtuuston puheenjohtaja
Arto Seppälä Savo (varajäsen: Päivi Huttunen Savo)
Valtuuston 1. varapuheenjohtaja
Jukka Ukkola Oulu (varajäsen: Risto Siekkinen Oulu)
Valtuuston 2. varapuheenjohtaja
Sirkka-Liisa Kähärä Suur-Helsinki (varajäsen: Merja Seidler Suur-Helsinki)
Valtuuston jäsenet (suluissa varajäsen):
Timo Rannikko Häme (Harri Vuorela Häme)
Timo Virolainen Häme (Raimo Railo Häme)
Leena Murtonen Häme (Riitta Nokkala Häme)
Tuija Kyllönen Kainuu (Eila Kemppainen Kainuu)
Mauno Huttunen Kainuu (Matti Huotari Kainuu)
Voitto Parikka Karjala (Sirpa Vartiainen Karjala)
Seppo Kivihalme Karjala (Sirpa Savolainen Karjala)
Anneli Puskala Keski-Suomi (Sari Rannila Keski-Suomi)
Petri Hagman Keski-Suomi (Matti Pöppönen Keski-Suomi)
Helka Maltolahti Keski-Suomi (Kirsi Heilanen Keski-Suomi)
Arto Mikkola Kymenlaakso (Nina Peltonen Kymenlaakso)
Päivi Saarinen Kymenlaakso (Kimmo Nykänen Kymenlaakso)
Timo Zerni Lappi (Sami Zerni Lappi)
Anu Rastas Lappi (Arto Heikka Lappi)
Juha Hämeenkorpi Oulu (Reijo Pelkonen Oulu)
Leena Immonen Oulu (Sanna Tuomaala Oulu)
Matti Hourula Pohjanmaa (Matti Kuusi Pohjanmaa)
Katiina Nevala Pohjanmaa (Ari Tuurinmäki Pohjanmaa)
Risto Korhonen Saimaa (Mauri Koponen Saimaa)
Asko Kokkola Saimaa (Liisa Rahkonen Saimaa)
Minna Hiltunen Saimaa (Seppo Kyllönen Saimaa)
Eeva Kurki Satakunta (Markku Malmsten Satakunta)
Risto Vehmas Satakunta (Ari Väre Satakunta)
Mauri Laine Satakunta (Timo Mansikka Satakunta)
Pekka Hahl Savo (Paavo Saarivainio Savo)
Heikki Virkkunen Suur-Helsinki (Mika Vuori Suur-Helsinki)
Jaana Kuusela Suur-Helsinki (Merja Järvenpää Suur-Helsinki)
Jani Koivula Suur-Helsinki (Timo Tilli Suur-Helsinki)
Leena Mankkinen Tampere (Matti Haavisto Tampere)
Reijo Kilpinen Tampere (Tiina Näätsaari Tampere)
Aira Ikonen Tampere (Raija Lahtinen Tampere)
Raimo Parviainen Tampere (Sari Virta Tampere)
Tanja Luostarinen Uusimaa (Helena Parpala Uusimaa)
Markku Liimatainen Uusimaa (Juha Lipponen Uusimaa)
Eino Hellsten Uusimaa (Harri Lindfors Uusimaa)
Pentti Kovala Varsinais-Suomi (Timo Tammi Varsinais-Suomi)
Virpi-Marja Tuominen Varsinais-Suomi (Merja Loukonen Varsinais-Suomi)
Liittokokouksessa hyväksyttiin alla oleva liikuntapoliittinen julkilausuma:
Kukaan ei saa syrjäytyä liikunnasta
Suomalainen yhteiskunta jatkaa jakautumistaan kahteen tai peräti kolmeen ryhmään: taloudellisesti hyvin toimeentuleviin, keskivertotalouksiin ja köyhyysrajan tuntumassa tai sen alapuolella eläviin.
Liikunta- ja urheilujärjestöt, TUL mukaan lukien, eivät saa ummistaa silmiään tältä kehitykseltä, eivätkä nostaa käsiään ylös antautumisen merkiksi. Liikuntajärjestöt ovat osa yhteiskuntaa. TUL:n on päätöksillään ja toimillaan esimerkkinä muille liikuntajärjestöille nousemalla voimallisesti puhumaan ja puolustamaan laaja-alaisen tasa-arvon toteutumista.
Historiansa ja aatemaailmansa kautta TUL:llä on luonnollinen rooli toimia heikommassa asemassa olevien ihmisten ja perheiden liikuntaharrastusten toteutumiseksi ja edistämiseksi. TUL:n on jatkossakin tavoiteltava edelläkävijän roolia, eikä tuudittautua historiallisiin saavutuksiin. TUL:n toiminnassa ja arvopohjassa on kautta historian tunnustettu tasa-arvo ja yhdenvertaisuus laajasti ymmärrettynä.
Yksikään Suomessa asuva ihminen tai perhe ei saa jäädä liikunnan ulkopuolelle taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Työttömille ja heidän lapsilleen ovat useat lajit omalla toiminnallaan sulkemassa ovia.
Elämäntilanne ei saa aiheuttaa syrjäytymistä, mutta silti suomalaisen urheilun tasa-arvo on katoamassa: yhteiskunnallinen asema ja varakkuus ratkaisevat, kenellä on mahdollisuus urheilla, ja mitä lajia kukin kykenee harrastamaan.
TUL:n seuroissa on erityisesti pidetty huolta siitä, ettei harrastuksen hinta muodostu esteeksi ja ettei perheiden
erilainen varallisuustilanne vaikuta lasten ja nuorten harrastamiseen.
Kuntien on panostettava
lasten ja nuorten liikuntaan
Seuroissa tehtävä työ ei ole ainoastaan lasten ja nuorten ohjaamista sekä valmentamista. Ohjaajien ja valmentajien toiminta on myös syrjäytymisen ehkäisemistä sekä hyvän harrastuksen tarjoamista. Tätä työtä on valtiovallan ja kuntien tuettava. Kunnissa tehtävillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia, eikä kunnallista liikuntapolitiikkaa saa tehdä lasten ja nuorten kustannuksella.
Kuntatalouden heikentyminen on valitettavasti vahvistanut kehitystä, joka alkoi edellisestä lamasta 1990-luvun alkuvuosina. Samalla, kun seurojen toiminta-avustuksia on pienennetty ja monissa kunnissa jopa kokonaan poistettu, ovat kunnallisten liikuntapaikkojen käyttömaksut kohonneet.
Seurojen ja valtakunnallisten liikuntajärjestöjen on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että kunnan omistamien liikuntatilojen käytöstä ei ainakaan lasten ja nuorten osalta perittäisi käyttömaksuja. Kunnat lisäävät asukkaidensa taloudellista epätasa-arvoa sillä, että korkeiden käyttömaksujen rahoittamiseksi seurat joutuvat nostamaan omia jäsen- ja kausimaksujaan.
Valittu politiikka suhtautumisessa seurojen toiminta-avustusten tasoon, kunnallisten liikuntapaikkojen harjoitusvuorojen myöntämisiin ja niiden maksullisuuksiin sekä oy-pohjaisen ammattilaisurheilun tukemiseen, vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja nuorten mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa. Kunnallisessa liikuntapaikkarakentamisessa on pääpaino asetettava sellaisten liikunta- ja lähiliikuntapaikkojen rakentamisen tukemiseen, jotka edistävät kaikkien kuntalaisten liikuntaa.
Huippu-urheiluakin palvelee parhaiten esimerkiksi se, että kuntien hallinnoimista liikuntapaikoista annetaan lapsille ja nuorille parhaimmat harjoitusvuorot.
Kunnallisen liikuntahallinnon alasajo on lopetettava. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi henkilö, joka vastaa liikunnasta. Joissakin kunnissa on seurojen toiminta-avustusten jakaminen lopetettu ja tällainen päätös on tuomittavaa toimintaa. Seurojen toiminnan tukeminen on myös ennaltaehkäisevää toimintaa, joka säästää sosiaali- ja terveystoimen kuluja.
Urheilun osuutta lisättävä
Veikkauksen tuotosta
Seuroissa tehtävä työ on turvattava nostamalla urheilun osuutta Veikkauksen tuottojen jakamisessa. Huippu-urheilun rahoitusta järjestetään uudella tavalla, mutta ilman seuroissa, liitoissa ja valtakunnallisissa liikuntajärjestöissä tehtävää nuoriso- ja valmennustyötä ei suomalainen huippu-urheilu kehity.
Veikkauksen pelien tuoton jakaminen uudistettiin pari vuotta sitten jakosuhdelain myötä. Kirjastorahojen ottaminen valtion budjettiin paransi alkuperäisten edunsaajien, muun muassa urheilun, asemaa mutta vieläkään osuudet eivät ole toivotulla tasolla.
Jakosuhdelakia on muutettava ja siirrettävä tiede- sekä työllisyysrahoitus ehdottomasti budjettiin. Tieteen harjoittaminen ja työllisyyden parantaminen tarvitsevat oman rahoituksensa, mutta se on järjestettävä valtion budjetin kautta, ei pienentämällä Veikkauksen alkuperäisten edunsaajien osuutta.
Jakosuhdelain muutokset on otettava seuraavaan hallitusohjelmaan. Liikunta, nuorisotyö ja taide koskettavat lähes jokaisen suomalaisen arkea ja luovat hyvän elämän edellytyksiä kaikille suomalaisille. Ne edistävät kilpailukykyistä, elinvoimaista ja innovatiivista yhteiskuntaa. Veikkausvoittovaroja on kohdennettava entistä selkeämmin madaltamaan lasten ja nuorten liikuntakynnystä.
Menestyvä huippu-urheilu
tarvitsee vahvaa seuratyötä
Kansallista liikuntakulttuuriamme ei saa rakentaa ainoastaan huippu-urheilun avulla ja varaan sekä vain huippu-urheilua kehittämällä, vaan myös kivijalkaa eli seuratyötä on vahvistettava. Rahoituksen ohella on huolehdittava siitä, ettei esimerkiksi lainsäädännöllisillä keinoilla heikennetä seurojen toimintaa ja vaaranneta kansalaisyhteiskuntaan olennaisesti kuuluvaa vapaaehtoistyötä
Suomalaista huippu-urheilua on kehitettävä laaja-alaisesti ja useiden tahojen yhteistyöllä. Risto Niemisen työryhmän johtopäätös on oikea. Huippu-urheilu tarvitsee vahvempaa johtajuutta. Olympiakomitea ei voi olla vain matkatoimisto. TUL:n oma kilpailutoiminta tukee suomalaista huippu-urheilua.
Liikuntajärjestöjen on kyettävä perustelemaan liikunnan ja urheilun yhteiskunnallinen merkitys, niin vahvasti ja vahvaksi, että puhevalta eri pöydissä on itsestään selvyys. Suomen Liikunnan ja Urheilun kevätkokouksen hyväksymä Visio 2020 on lähtölaukaus liikunnan ja urheilun kokonaisvaltaiselle esiinmarssille ja pohjalle eri järjestöjen strategiatyölle. TUL tukee "Olemme maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020" viemistä käytäntöön.
Työyhteisöliikuntaa
edistetään yhteisvoimin
.
Työntekijöiden fyysisen ja psyykkisen työkunnon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on työntekijöiden päivittäinen liike sekä liikkuminen varmistettava työnantajan, työterveyshuollon ja työtekijöiden yhteisin toimin ja järjestelyin niin työpaikalla kuin sen ulkopuolella.
Työyhteisöliikunnan edistämisen kaksisuuntaiseksi kanavaksi työpaikoille ja työterveyshuoltoihin on luotava työmarkkinakeskusjärjestöjen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöhön perustuva pysyvä toimintamalli ja -kulttuuri.
TUL ja muut liikuntajärjestöt tarjoavat oman asiantuntemuksensa yhteiseen käyttöön esimerkiksi vuosittaisen foorumin muodossa. Urheiluseuroja on kannustettava aitoon ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön työpaikkojen kanssa, ja siellä erityisesti liian vähän tai ei ollenkaan liikkuvien liikuttamiseksi.
Liittokokous hyväksyi myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman sekä strategian välitarkistuksen. Liittokokouskaudella keskitytään seuratoiminnan kehittämisessä koulutustoimintaan, palvelutoimintaan lajityöhön sekä lasten ja nuorten liikuntaan.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman tavoitteena on synnyttää keskustelua ja ohjata toimintaa sekä päätöksentekoa seura-, piiri- ja liittotasolla. TUL:llä on selkeät linjaukset ja tavoitteet yhdenvertaisuudesta sekä tasa-arvosta.
Takaisin
|
